Arjen kiireet, ihmissuhteet ja maailman kriisitilanteet kuormittavat jokaisen mieltä, ja joskus oma tai läheisen jaksaminen voi vaatia erityistä huomiota. Vuokkoset tekee yhteistyötä Mieli ry:n kanssa ja keräsimme asiantuntijapsykologi Elina Komulaisen johdolla vinkkejä, joilla tukea mielen hyvinvointia jokainen päivä.
Tunnista mielenterveyden hälytysmerkit ajoissa
Jokaisella on joskus huonompia päiviä ja hetkiä kun mikään ei huvita tai tunnu hyvältä. Jos paha olo ja alakuloisuus pitkittyy, on asiaan kiinnitettävä enemmän huomiota. “Murrosikään kuuluu tunteiden ääripäät ja se pitää hyväksyä. Aamulla voi olla voittajafiilis, mutta pienikin vastoinkäyminen voi muuttaa olon täysin päinvastaiseksi. Tästä ei kannata huolestua, vaan ottaa mielialavaihtelut lempeydellä vastaan. Jos itsestä tai kaverista huomaa, että jokapäiväiset rutiinit takkuavat toistuvasti ja on vaikea löytää iloa harrastuksista, asiasta olisi hyvä jutella joko ystävien tai turvallisten aikuisten kanssa. Joskus ensimmäinen hälyttävä merkki on, ettei ystäväpiirin sosiaalinen tyyppi enää vastaakaan viesteihin ja vetäytyy omiin oloihinsa. Tällöin on hyvä kysyä suoraan, että onko jokin pielessä ja voiko olla avuksi”, Komulainen kertoo.
Viimeaikojen kriisitilanteet näkyvät jatkuvasti mediassa, eikä huonoilta, jopa ahdistavilta, uutisilta voi välttyä täysin. Itseä on hyvä suojata sota-aiheisilta kuva- ja videomateriaaleilta, jotka vaikuttavat tunteisiin ja omaan hyvinvointiin. Omaa mediakäyttäytymistä kannattaa rajoittaa, jotta mieleen mahtuu muutakin kuin murehtiminen.
“Jokainen nuori on oikeutettu iloon ja nautintoon, tapahtuipa maailmassa mitä tahansa. Omista terveyttä tukevista rutiineista tulee pitää kiinni ja löytää keskustelemisen lisäksi luovia tapoja, kuten musiikki, kirjoittaminen tai piirtäminen, helpottamaan oloa. Joskus konkreettiset toimet, kuten vaate- tai tavaralahjoituksen tekeminen, voi auttaa käsittelemään vaikeita asioita”, Komulainen neuvoo.
Hyvän mielen viisi peruspilaria
Hyvään mieleen ja mielenterveyden tukemiseen tarvitaan viisi perusasiaa, tätä Mieli ry:ssä kutsutaan mielenterveyden kädeksi: “Rutiinit ovat avainasemassa tasapainoisessa arjessa. Ensimmäisenä kiinnittäisin huomiota riittävään lepoon ja nukkumiseen. On tärkeä muistaa, että jokaiseen päivään pitää mahtua yöunien lisäksi hetkiä, jolloin voi aidosti rentoutua – antaa kehon ja mielen vain olla. Ravitseva ruoka ja säännöllinen ruokarytmi tukee jaksamista, ja luo vankan pohjan hyvinvoinnille. Liikkuminen, oma harrastus tai ulkoilu, on tärkeää. Jo pienikin arkiliikunta tai suosikki lajin parissa hikoilu tuo hyvää fiilistä.”
Jokainen ihminen kaipaa sosiaalisia kontakteja, seuraa ja keskustelukumppania. Perheen kanssa oleilu ja ystävien tapaaminen on oleellinen osa elämää. Jakamalla omia mietteitä, huolia ja haasteita taakka kevenee ja voi huomata muidenkin pohtivan samoja asioita.
“Luovuus ja unelmointi kuuluvat tärkeänä osana elämään. Pienille lapsille leikkiminen on keino toteuttaa itseään, mutta nuorelle se on usein harrastus. On myös jokaisen aikuisen vastuulla tukea unelmointia ja muistuttaa tulevaisuuden valopilkuista. Pitkittyneiden huonojen uutisten keskellä on hyvä vahvistaa toivoa”, Komulainen muistuttaa.
Kohti aitoja kohtaamisia
Koronatilanteen helpotuttua Komulainen kannustaa kaikkia oikeisiin livekohtaamisiin: “Pandemian jälkeen on hyvä jättää sosiaalinen media vähemmälle ja kerääntyä yhteen nauttimaan aidoista keskusteluista. Jokaisen tulisi muistaa, että monet somessa nähtävät asiat ovat usein kaukana tosielämästä, se on ikään kuin feikattua todellisuutta, johon ei kannata verrata itseään tai omaa elämäntilannetta.”
Sosiaalisen median kanavista löytyy myös positiivisia puolia ja hyvää tietoa tärkeistä aiheista. Somesta voi saada vertaistukea ja apua myös vaikeisiin hetkiin elämässä: “Huonoina hetkinä pahinta on jäädä yksin. Aina kannattaa ottaa ensimmäinen askel ja kertoa jollekin, että oma vointi on huono. Jos puhuminen livenä tuntuu vaikealta, niin viestittely kirjoittaen voi olla hyvä tapa avata asioita. Vaikeista tunteista ja tapahtumista tulee puhua, eikä kanavoida niitä esimerkiksi päihteisiin. Apua saa matalalla kynnyksellä esimerkiksi Sekaisin-chatista, koulun opiskeluhuollon palveluista kuten terveydenhoitajalta, psykologilta tai kuraattorilta. Aina on toivoa ja mahdollisuuksia”, Komulainen rohkaisee.
Lähde: Mieli ry
